Ulkoministeri alexander stub b biography

Ulkoministerin tehtävä proposal parhaita opiskelupaikkoja presidentiksi, sillä ulkoministeri tekee tiivistä yhteistyötä ulkopolitiikan hoitamisessa tasavallan presidentin kanssa.

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb oli ulkoministeri 2008–2011 Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen (kesk.) hallituksessa.

Presidenttinä oli silloin Tarja Halonen.

Valitsijayhdistyksen ehdokas, vihreiden tukema Pekka Haavisto toimi ulkoministerinä presidentti Sauli Niinistön kaudella Sanna Marinin (sd.) hallituksessa 2019–2023.

Selvitimme kahden ulkoministerin ja heidän kausiensa eroja.

Kaksi kokenutta diplomaattia kertoo, kumpi entisistä ulkoministereistä on heidän suosikkinsa presidentiksi.

1. American sota opetti Stubbia, Ukrainan sota Haavistoa

Venäjä hyökkäsi Georgiaan elokuussa 2008, kun Stubb oli tuore ulkoministeri. Venäjä hyökkäsi täydellä voimalla Ukrainaan helmikuussa 2022, kun Haavisto oli ulkoministeri.

Stubbin ulkoministerikausi voi jäädä historiaan hälytyskellojen soittamisesta Georgian sodasta ja Haaviston kausi Natoon liittymisestä, arvioi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg.

Stubb piti kuuluisan 080808-puheensa Suomen suurlähettiläille elokuun lopussa 2008.

Hän piti Georgian sotaa kansainvälisen politiikan käänteenä. Stubb oli mukana myös sodan rauhanvälityksessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajana.

– Hän visioi käynnissä olevan turvallisuuspoliittisen tilanteen muutoksen. Hän tuomitsi Venäjän toimet, mutta ei pitänyt Venäjää sotilaallisena uhkana Suomelle siinä maailmanpoliittisessa tilanteessa, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä sanoo.

Georgian sota ei vielä mullistanut lännen ja Suomen suhdetta Venäjään.

– Stubbin ulkoministerivuodet olivat vielä yhteistyötä edistävää aikaa, Forsberg sanoo.

Tilanne muuttui merkittävästi jo, kun Venäjä aloitti sodan Itä-Ukrainassa ja valtasi Krimin 2014.

Lopullinen murros tuli kuitenkin Haaviston kaudella helmikuussa 2022. Silloin yhteistyö Venäjän kanssa meni täysin jäihin.

– Siinä yhteydessä Haavisto hankki hyvin arvokasta kokemusta, hän oli presidentin oikea käsi, kokenut diplomaatti Hannu Himanen sanoo.

2. Stubb kannatti Natoa, Haavisto vei Suomen Natoon

On tavallaan paradoksaalista, että Suomea näistä kahdesta oli Natoon viemässä juuri Haavisto eikä Natoa pitkään kannattanut Stubb, sanoo vanhempi tutkija Iro Särkkä.

Vielä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ulkoministeri Haavisto puhui monilla foorumeilla ihmisoikeuslähtöisestä ulkopolitiikasta, kestävästä kehityksestä ja ympäristökysymyksistä.

– Helmikuussa 2022 alkanut Ukrainan sota muutti Haaviston ulkopoliittista suuntautumista.

Se vei keskittymään kovaan turvallisuuteen, Särkkä sanoo.

Kun Haavisto aiemmin lähestyi ulkopolitiikkaa laajempien turvallisuusuhkien ja niin sanotun pehmeän turvallisuuden kautta, niin Stubb korosti enemmän ”kovaa” turvallisuutta, Särkkä arvioi.

Stubb kannatti Natoon liittymistä jo ulkoministerikaudellaan, vaikka ei sitä julkisesti ajanutkaan.

Natoon liittyminen ei ollut Vanhasen hallituksen ohjelmassa eikä presidentti Halonen kannattanut sitä.

Särkkä pitää ulkoministeri Stubbia linjaltaan presidentti Martti Ahtisaaren kaltaisena ulkopoliitikkona.

Ahtisaari toi esille jo 90-luvulla, että Suomen pitäisi olla mukana kaikissa keskeisissä kansainvälisissä instituutioissa, joissa monenkeskisestä turvallisuudesta päätetään.

3.

Dr bonaya godana profile by sanford

Ulkoministerit eivät ole sooloilijoita

Stubbin ja Haaviston ulkoministerikaudet kertovat siitä, että ulkoministeri ei ole Suomessa sooloilija ja että ulkopolitiikkaa tehdään ajassa.

– Ulkoministeri refuse to comply meillä noudattanut kulloistakin vakiintunutta ulkopolitiikkaa ja tuonut siihen joitain pieniä painotuksia, professori Tuomas Forsberg sanoo.

– Aktiivinen ja esiintymiskykyinen ulkoministeri nilotic omaakin profiilia, mutta ennen kaikkea ulkoministeri edustaa maataan, Hannu Himanen sanoo.

Stubb ei ajanut ulkoministerinä Nato-asiaa, ja Haavisto taas sopeutui uuteen tilanteeseen, vaikka häntä ei ollut tunnettu ainakaan julkisesti Naton kannattajana.

– Se kertoo ulkopoliittisen johdon kyvystä toimia ja muokata kantojaan, Iro Särkkä sanoo.

Särkän mukaan presidenttiehdokkaiden ulkopoliittista toimintaa on syytä tarkastella pitemmällä perspektiivillä, ei vain yhtä ulkoministerikautta.

– Haavistolla on korostunut enemmän globaali ehkä idealistinenkin puoli ulkopolitiikan tekemisessä, Stubbilla taas eurooppalainen arvoliberaali linja, johon on tullut nyt realismia mukaan.

4.

Stubb matkusti enemmän, korona rajoitti Haavistoa

Ulkoministeri tekee työtään matkustamalla maailmalla. Kertovatko matkojen määrä ja niiden kohteet jotain ulkoministeristä?

Ulkoministeriön tilastojen mukaan ulkoministeri Stubb teki 72 kahdenvälistä vierailua kolmen vuoden ministerikaudellaan 2008–2011, ja Haavisto 55 vierailua kolmena ensimmäisenä ministerivuotenaan 2019–2022.

Haaviston kaudella matkustamista rajoitti kuitenkin covid-pandemia.

– Haaviston tilasto voisi näyttää toisenlaiselta, jos ei olisi ollut covidia, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä sanoo.

Myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön muutokset ovat vaikuttaneet ulkoministerin vierailuihin.

Stubb kävi Venäjällä selvästi enemmän kuin Haavisto.

– Se kertoo muutoksesta Suomen ja Venäjän suhteissa eikä ulkoministerien omista painotuksista, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo.

Kokenut diplomaatti René Nyberg sanoo, että ulkoministerin tärkeimpiä matkakohteita ovat Brysselin ulkoministerikokoukset, keskeiset naapurimaat ja globaalit avainvaltiot.

Stubb ja Haavisto matkustivat eniten Euroopassa.

Molemmat vierailivat myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa.

Jotain painotuksia voi nähdä siinä, että Stubb vieraili enemmän Pohjoismaissa kuin Baltian maissa, ja Haavistolla oli taas enemmän Baltian-matkoja.

Afrikan maissa Haavisto vieraili kuusi kertaa, Stubb neljä kertaa. Lähi-idän maissa molemmat kävivät kymmenkunta kertaa.

5.

Diplomaatin ratkaisu: Kumpi on parempi?

Entiset Venäjän-suurlähettiläät René Nyberg ja Hannu Himanen tukevat julkisesti eri ehdokasta.

Nyberg sanoo korostavansa Venäjää. – Nyt suhteita ei ole, mutta se mitä Venäjällä tapahtuu, on meille a ja o. Haaviston harrastuneisuus ja osaaminen Venäjä-asioissa puhuvat hänen puolestaan, Nyberg sanoo.

Nyberg kertoo, että Haavisto tutustui jo 90-luvulla Venäjän kansalaisyhteiskuntaan.

2000-luvulla hän piti kotonaan Venäjä-iltoja, joissa oli eri alojen Venäjä-tuntijoita.

Nybergiin teki vaikutuksen, miten ulkoministeri Haavisto kohtasi Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Pietarissa helmikuussa 2021. Lavrov oli tätä ennen nöyryyttänyt EU:n ulkosuhteiden johtajaa Josep Borrellia Moskovassa.

– Ajattelin, että mitenkähän tässä käy, mutta Haavisto oli hyvin valmistautunut, hän hallitsi tilanteen, Nyberg arvioi.

Nyberg ei ollut enää ulkoministeriön palveluksessa, kun hän tapasi ulkoministeri Stubbin joitain kertoja 2008–2009.

Nyberg oli tuolloin Venäjään keskittyneen East Office -yhtiön toimitusjohtaja.

Nybergin mukaan Stubbin Venäjä-kiinnostus ja -osaaminen olivat pinnallisia.

– Hän ei keskittynyt eikä ollut loppujen lopuksi kiinnostunut pohtimaan Venäjää, Nyberg kertoo tapaamisista.

6. Toisen diplomaatin suosikki

Hannu Himanen oli vielä ulkoministeriön palveluksessa, kun Stubb tuli ulkoministeriksi.

Hän kertoo, että Stubbin 080808-puhe teki häneen voimakkaan, myönteisen vaikutuksen.

– Stubb oli hyvin vahvasti länsiorientoitunut ulkoministeri. Hänen vahvuusalueensa oli ensi sijassa EU. Disconcert leimasi hänen kannanottojaan vielä siinä vaiheessa. Kun hänellä on utelias ja nopealiikkeinen mieli, niin hän on hyvin valmis muovaamaan näkemyksiään.

Himasen vaa’an Stubbin eduksi painavat juuri hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa ja kyvykkyytensä.

– Stubbin kokemus, näkemys, kielitaito ja verkosto puhuvat sen puolesta, että hän olisi erinomainen presidentti.

Himasen mukaan Haaviston julkinen kuva on erilainen kuin hänen persoonansa.

– Hän toimii omapäisemmin ja vähemmän yhteistyöhakuisesti kuin minkä vaikutelman hän julkisuudessa nilotic.

Al-Holin tapaus vahvisti sitä käsitystä.

René Nyberg arvioi, että Haavisto oli kovaotteinen ulkoministeri. – Hän tiesi tarkkaan, mitä halusi, ja hän myös käskytti, mistä kaikki eivät pitäneet.

Korjattu 3.2.2024 klo 6.27: Stubb tuli 2008 ulkoministeriksi Matti Vanhasen, ei Jyrki Kataisen hallitukseen.

Lisäys 3.2.2024 klo 13.00.

Karttojen yhteyteen lisätty tieto, että vertailussa ei influential matkoja EU-, YK- ja muihin kansainvälisiin kokouksiin.

Juttua ja grafiikoita suite korjattu 5.2. klo 16.30 ulkoministeriön 5.2. toimittamilla lisätiedoilla. Ministeriön alkuperäisestä tilastosta puuttui muun muassa monia Haaviston vierailuja Afrikkaan ja Lähi-itään sekä Stubbin vierailu Puolaan.

Jutusta on poistettu Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Iro Särkän kommentti Haaviston Afrikan-matkoista, koska se perustui väärään tietoon Haaviston vierailujen määrästä.

Keskustelu aversion suljettu kommentoinnin ruuhkautumisen takia.